Taloudelliselta kannalta katsottuna nyt on erittäin otollinen aika ostaa uusi dieselauto.
Dieselin saastuttavuudesta on keskusteltu viime aikoina poikkeuksellisen runsaasti. Vanhoille dieselautoille lätkäistiin viime vuonna Euroopassa ajokieltoja suurkaupunkien keskustoihin ja moottoriteille, ja vastaavanlaisia kieltoja on väläytelty myös Suomessa.
Dieselistä on monen mielessä kehkeytynyt ympäristölle haitallinen peikko, josta pitäisi päästä mahdollisimman pian eroon kokonaan. Kokonaiskuvassa diesel on kuitenkin vain yksi palanen Suomen päästötason madaltamisessa.
– Päästöhuijauksista alkaneesta keskustelusta ja sen kiivaudesta voisi päätellä, että autoliikenne olisi vastuussa noin 95 prosentista Suomen hiilidioksidipäästöjä. Oikea luku on kuitenkin yhdeksän prosentin luokkaa, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kertoo.
– Mielestäni tässä kohtaa voidaan jo puhua markkinahäiriöstä. Keskustelussa ovat menneet iloisesti sekaisin vanhemmat, päästöiltään oikeastikin runsaammat Euro 3- ja Euro 4 -päästöluokituksien dieselautot ja uudet, viimeisintä teknologiaa edustavat vähäpäästöiset dieselit. Keskustelu pitäisi palauttaa oikeille urilleen, J. Rinta-Joupin myyntipäällikkö Ville Korpela miettii.
Kuluttajien epätietoisuus diesel-asioista näkyy päivittäin J. Rinta-Joupin myymälöissä ja Autoliiton jäsenpalvelukanavissa.
–Asiakkaiden keskuudessa on pienoista paniikkiakin havaittavissa. Moni pitkään dieselillä ajanut on yhtäkkiä vaihtamassa bensa-autoon kuvitellen, että dieselauton arvo katoaa kokonaan pian. Silloin täytyy kertoa juurta jaksaen, missä dieselin kehityksessä oikeastaan ollaan menossa, ja että uuden dieselauton ja bensa-auton päästöero on käytännössä olematon, Korpela kertoo.
Lue lisää: Vähäpäästöinen auto on yhä useamman toiveena – laaja valikoima houkuttelee kaupoille
Diesel-auton hankkiminen ei siis automaattisesti ole ympäristörikos. 20 000 kilometriä tai enemmän vuodessa ajavalle diesel on edelleen taloudellisesti kannattavin valinta, eikä esimerkiksi raskaalle liikenteelle ole toistaiseksi näköpiirissä järkevämpää polttoainevaihtoehtoa.
–Samat lainalaisuudet pätevät vielä 2020-luvullakin: auton valinnassa painavat taloudellisuus ja omat ajotarpeet. Ympäristöystävällisyyden ei tarvitse olla ristiriidassa näiden kanssa, eikä se enää usein olekaan, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio linjaa.
–Kun ajatellaan esimerkiksi Nesteen hienoa kokonaan jätteistä ja tähteistä valmistettua Neste My -biodieseliä, ei sen ekologisempaa valintaa olekaan. Sen ja muiden uusiutuvien polttoaineiden menestys riippuu varmasti paljolti siitä, saavatko ne riittävästi tukea ja verohelpotuksia osakseen, Ville Korpela pohtii.
Nykyaikaiset diesel-henkilöautot kuluttavat maantieajossa kolmesta neljään litraa sadalla kilometrillä, mikä on bensa-autoille toistaiseksi mahdottomuus. Dieselmoottorit taipuvat vääntövoimansa ansiosta hyvin Suomen haastaviin ja vaihteleviin sääoloihin. Pelkkään kaupunkiajoon bensa-, hybridi- tai sähköauto on järkevämpi valinta.
Lue lisää: Bensa, diesel vai hybridi – Miten suositut käyttövoimat eroavat toisistaan?
Sähköautot yleistyvät hyvää vauhtia, mutta koko maailman sähköistäminen ei onnistu kertaheitolla.
– Pitäisi puhua ennemmin evoluutiosta kuin revoluutiosta, eli täytyy muistaa, ettei kaikkien suomalaisten autojen käyttövoima vaihdu sähköön yhdessä yössä. Niin diesel- kuin bensa-autotkin kehittyvät hyvää vauhtia vähäpäästöisempään suuntaan ja autokannan uusiutuessa päästöt myös taatusti vähenevät, Autoliiton Jukka Tolvanen miettii.
Ville Korpela antaa vinkin auton hankintaa harkitsevalle: taloudellisesta vinkkelistä juuri nyt kannattaa todellakin ostaa diesel.
– Kuluttajien epätietoisuus näkyy suoraan dieselien kysynnässä. Kun kysyntä on matalaa, myös hinnat ovat kautta linjan laskeneet. Ennustan, että markkinatilanne tulee kuluvan vuoden aikana normalisoitumaan, jolloin hinnat palaavat entiselle tasolleen, Korpela tuumii.
Autonvalmistajat, autoliikkeet, päättäjät ja kuluttajat tekevät kaikki osansa ilmastonmuutoksen suitsimisessa ja päästötasojen madaltamisessa. Diesel on yhä esimerkiksi raskaan tieliikenteen tärkein polttoaine, joten sen kehittämiseen on syytä panostaa. Kun tahtoa muutokseen löytyy, teknologia seuraa kyllä perässä.
– Toisen sukupolven jäteperäiset biopolttoaineet ovat jo nyt hiilidioksidipäästöiltään samalla tasolla sähköautojen kanssa. Sähkömoottorit ja biopolttoaineet kehittyvät molemmat tällä hetkellä huimaa vauhtia, mutta sähkö saa pääosan huomiosta. Molempien teknologioiden saralla tehdään taatusti läpimurtoja lähivuosina, Autotuojien Tero Kallio ennustaa.
– Toivomme päättäjiltä johdonmukaista liikennepolitiikkaa, jossa eri energiamuotoja suositaan tasavertaisesti eikä aiheuteta markkinoille harmeja esittämällä jonkin polttoaineen täyskieltoja heppoisin perustein, Autoliiton Jukka Tolvanen pohtii.